Ground upon open strings

2012

Description

In EnglishSuomeksi

Ground upon open strings is a Renaissance-influenced solo work for 7-stringed bass viol, based on a short 3-part canon with ostinato bass, (with the bass line using only the open strings of bass viol; listen Audio for the original canon). In the extended bass viol setting the general musical development takes a form of a Renaissance ground, where various kinds of diminutive melodic techniques are used for building up the intensity and tension, which eventually lead to a resolving cadenza and tranquil ending.

The musical approach of Ground upon open strings could rightly be described as “a Renaissance pastiche” if it wasn’t for the chromatic cadenza with a tempo modulation sequence that bring echoes of contemporary times to the overall musical texture. The cadenza leads to the ending that introduces the original 3-part canon melody – without the polyphonic setting.

O.V.:I wrote Ground upon open strings as a recreational musical activity, solely for my own amusement. An essential part of that ‘amusement’ was the idea of building up an independent piece of music that would be based on a canon melody that never gets realized in its original polyphonic setting. Compositionally, I found this idea appealing: to omit the essential, crucial part of the original content and build up something different instead, leaving the polyphonic arsenal “in the reserve”.”


Instrumentation

for bass viol (7-stringed)
2012

version for harpsichord/organ (in meantone temperament)
2014/2019

Ground upon open strings on renessanssihenkinen sooloteos bassogamballe. Sävelsin teoksen omaksi ilokseni vuonna 2012 samanimisen lyhyen kolmiäänisen kaanonin pohjalta, jonka kirjoitin suosikkisäveltäjiini kuuluvan Orlando Gibbonsin (1583-1625) musiikin innoittamana.

Teoksen nimi viittaa toistuvaan sointu- ja melodiakiertoon, grundiin, jonka harmonian olen rakentanut 7-kielisen bassogamban vapaiden kielien 2-7 (a, e, c, G, D ja kontra-A) varaan. Tyylipuhtaat renessanssi-groundit pitäytyvät toistamaan samaa sointukiertoa, omani puolestaan transponoituu eri moodeihin (=renessanssin vastine ”sävellajille”) palaten kuitenkin lopuksi alkuperäiseen, a-pohjaiseen dooriseen moodiin. Melodisesti käytän renessanssin muuntelevalle soitinmusiikille tyypillisiä diminuutiotekniikoita, joissa sävel- ja rytmikulut muuttuvat asteittain tiheämmiksi ja virtuoosisimmaksi.

Renessanssivaikutteisuuksissaan Ground upon open strings on yhtäläisen lähellä anakronistista tyylipastissia kuin itseilmaisevaa sävelteosta. Oman aikamme heijastuksia kuuluu kuitenkin teoksen kultaisen leikkauksen kohtaan sijoitetussa kadenssissa. Kromaatisuuksissaan se tuo kokonaisuuteen kirpeyttä, rikkoo teoksen laajan muotorakenteen ja saavuttaa metrisen modulaatioketjun (=pulssin asteittaisen nopeuttamisen) päätteeksi uuden tempon, jossa teoksen pohjana toimineen 3-äänisen kaanonin melodia viimein kokonaisuudessaan esitetään. Teos päättyy samoin kuin se alkoikin – hiipuen kohti vapaiden kielien rauhallisen surumielistä aaltoilua.” (O.V. 07/2014)


Instrumentation

for bass viol (7-stringed)
2012

version for harpsichord/organ (in meantone temperament)
2014/2019