Virtaperkon läpimurtoteoksena pidetty Kuru on saanut kiitosta rakentellisesta eheydestään, yksityiskohtia rönsyilevästä orkestraatiostaan ja sointumaailmansa värikylläisyydestä. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön tilaama Kuru on säveltäjänsä kolmas orkesterisävellys, ja teosta on Radion sinfoniaorkesterin lisäksi esittänyt Helsingin Kaupunginorkesteri.
Säveltäjä kertoo teoksesta seuraavaa: “Lapin luonnossa liikkuvalle kuru merkitsee tunturien välistä laaksoa, jonka vesi eri muodoissaan on vuosituhansien aikana uurtanut. Arktisessa ja äärimmäisen karussa ympäristössä kurut tarjoavat suojaisan turvapaikan tunturien moninaiselle kasvistolle, joka lyhyen kasvukauden aikana muuttaa aution tunturirotkon vehreäksi paratiisiksi.
Pohjoisen kuruissa toteutuva pelkistetyn karuuden ja rönsyävien, tuhlailevien yksityiskohtien yhdistyminen tarjosi ajatuksellisen lähtökohdan orkesteriteoksen sävellystyölle. Kurussa Lapin luonnon herättämät mielikuvat yhdistyvät viime vuosien musiikilliseen ajtteluuni, jossa äänen väriin ja sointiin liittyvät kysymykset on kohotettu tasaveroisiksi osatekijöiksi perinteisten satsillisten kysymysten rinnalle. Sinfoniaorkesterille kirjoitettaessa tärkein sointikuvaa määrittävä kysymys on, kuinka sen ylivoimaisesti laajinta soitinperhettä – jousistoa – käytetään. Kurussa suosin läpinäkyvän hauraita, kuulaita sointipintoja, joiden toteuttamisessa jousiston luonnollisten huiluäänien käyttö on tärkeässä asemassa. Romanttiikan estetiikan mukaisen vibratontäyteisen, mattapintaisen jousisoinnin sijaan Kurussa etsiydytään pakottomasti soivien huiluäänten ja hajasointien maailmaan, jota jousiston lisäksi muun muassa klarinetit ja piano toteuttavat.
Teoksesta löytyy myös Lapin luonnonihmeitä synkempi viittaussuhde kuru-sanan merkityksiin. Suomen sisävesien kaikien aikojen vakavin vesiliikenneonnettomus, höyrylaiva Kurun uppoaminen Näsijärvellä syksyllä 1929, on jättänyt leimansa teoksen rakenteeseen. Teoksen alun hauraan transparentti musiikillinen kudos muuntuu kappaleen edetessä synkemmäksi ja intensiivisemmäksi. Kultaisen leikkauksen liepeille sijoitettu dramaattinen leikkaus ja kaikkien soitinryhmien syöksyminen matalimman rekisterin syövereihin on suora viittaus Kurun uppoamiseen. Teoksen päättävä kirkastuva ja seesteinen tekstuuri tuo puolestaan valon ja toivon pilkahduksen murhenäytelmän toivottomuuteen.
Vaikka Kurun musiikissa yhdistyvat Suomen Lapin luonnon ja höyrylaiva Kurun dramaattisen tuhon mieleeni nostattamat ajatukset, tulee Kuruun kuitenkin viime kädessä suhtautua abstraktina musiikillisena sävelfantasiana. Musiikkiteoksen rakenteeseen liittyvät kysymykset, musiikillisen informaatiotiheyden koordinointi ja draamallisen jänniteen luominen ovat luontokokemusten ulkopuolelle jääviä teknis-ilmaisullisia musiikillisia kysymyksiä, joiden ratkaisuun Paratiisikurun väriloistosta nauttiminen tai myrskyisen Näsijärven kuvittelu tarjoavat vain vahän – jos ollenkaan – konkreettista apua. Sävelteoksen lopullinen toteuma on aina monimutkainen sekoitus erilaisia ja eri tasoilla tapahtuvia ajatuksellisia ja sävellyksellisiä prosesseja. Tässä kokonaisuudessa ulkomusiikillisen innoituksen merkitystä ei tule yliarvioida – ei Kurun, kuten ei monen muunkaan luonnosta tai menneisyyden tapahtumasta innoituksensa saneen sävelteoksen tapauksessa.” (O.V. 10/2009)
Instrumentation
for symphony orchestra, 2009
3 flutes (3rd doubling piccolo)
2 oboes
English horn (in F)
2 Clarinets (in Bb)
2 bassoons
Double bassoon
4 horns (in F)
3 trumpets (in C)
3 trombones
Tuba
Timpani
3 percussion
Harp
Celesta (doubling piano)
Strings (16.14.12.10.8)
Press quotes
Virtaperko made a breakthrough
“The premiere of Kuru showed that Olli Virtaperko really knows how to write for a symphony orchestra… Virtaperko builds up the orchestration with precise craftsmanship achieving a delightful result… The moments of fragitlity, transparency and beauty worked out just great.”
– Vesa Sirén, Helsingin Sanomat 9 October 2009
Atmospheres from Finland’s Ravel
“One could only admire the creatively elegant and well-crafted instrumentation of the piece. Virtaperko’s work shows great ability to be simultaneously intricute and accessibile and it is hard to believe that he has written only two orchestral works before Kuru Virtaperko is something of a Finnish Ravel because of his craftsmanship and the broad range of styles he employs. He is undoubtedly one of our most interesting and distinctive composers, a name to look out for the future.”
– Mats Liljeroos, Hufvudstadsbladet 9 October 2009
